Kaatuneiden muistopäivän puheenvuoro sankarihaudalla 2022

Kaatuneiden muistopäivän puheen Lempäälän sankarihaudalla piti kirkkovaltuuston jäsen Veikko Kuumola

Kunnioitetut veteraanit, arvoisat kaatuneiden omaiset, ja hyvät kuulijat

Olemme kokoontuneet tänään perinteiseen tapaan Lempäälän Sankariristille muistamaan kaikkia sodissamme kaatuneita ja erityisesti Lempäälän kunnan talvisodan neljääkymmentä neljää (44) ja jatkosodan sataaneljääkymmentäyhtä (141) sankarivainajaa.

Tämä muistopäivä sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksen keskustelusta, jonka Mannerheim sai tietoonsa. Mannerheim määräsi kansakuntamme yhtenäisyyttä korostaen, tämän toukokuun kolmannen sunnuntain silloin päättyneen talvisodan sankarivainajien, ja murroskauden 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden yhteiseksi muistopäiväksi. Nykyään kunnioitamme niin 1918 päättyneen sodan, talvi- ja jatko-, Lapin sodan, sekä myös Karjalaan jääneiden muistoa.

Sotiemme muisto on sodan jälkeisille sukupolville ollut tärkeässä roolissa vaikuttamassa suhtautumiseemme Suomen maapuolustustyöhön. Tuo muistijälki perimässämme ja kokemassamme antaa vakavuutta ja pohjaa omiin ponnisteluihimme Suomen kansallisen aseman, sen Itsenäisyyden ja riippumattomuuden puolustamiseksi ja edelleen säilyttämiseksi kukin omilla tahoillamme tasa- arvoisen yhteiskuntamme eri toimissa. Maanpuolustustyötä tehdään niin perheissä, kouluissa, kirkoissa, kansalaisjärjestöissä, poliitiikan toimin kunnissa ja valtion hallinnossa ja Puolustusvoimissa. Itsenäisyyden säilyttäminen ei ole itsestään selvää, sen eteen on tehtävä ja tehdään työtä koko ajan.

Aikoinaan sotasukupolvet ponnistelivat kotirintamalla ja asevoimissa rintamalla, niin että jokainen suku, jokainen yhteiskunnan taho, joutui kantamaan oman raskaan vastuunsa. Niin muiden joukossa myös omassa perhepiirissä isäni reservin korpraali Vilho Kuumola, joka palveli talvisodassa Metsäpirtissä ja Taipaleessa tykistön moottoripyörälähettinä ja jatkosodassa hyökkäysvaiheen ajan alikersanttina, ryhmänjohtajan pestissä, Lempäälän Manttaalitalolta sotaan lähteneessä Jalkaväkirykmentti 23:ssa. Kunnes hänet kotiutettiin siviilitöihinsä Lempäälän kunnan metsätyöpäälliköksi rintaman vakiinnuttua. Täällä isäni monet aseveljet ovat saaneet viimeisen leposijansa.

Lempäälässä aktiivisesti toiminut, monien tuntema sotaveteraani reservin alikersantti Olli Hovi Hulaudesta kertoi minulle kerran syyn, miksi hän korkeasta iästään huolimatta jaksoi osallistua näihin tilaisuuksiin. Hän sanoi: ”Me olemme jo kauan sitten yhdessä päättäneet, että tämä homma hoidetaan loppuun asti”.

Tuo sotaveteraanin esimerkki, asioiden hoitamisesta siten, että hommat hoidetaan loppuun asti ja näin muistot ei himmene, olkoot meille kaikille hyvänä esimerkkinä. Olli Hovin veli alisotaohjaaja vänrikki Vilho Hovi kaatui Äyräpäässä 1941 ja on myös haudattuna tänne.

Kuluvana vuonna todistimme helmikuun 24. päivänä häikäilemätöntä Venäjän hyökkäystä ja agressiota ja voimankäyttöä itsenäistä Ukrainan valtiota vastaan. Näin Euroopassa oli palattu totaaliseen sodankäyntiin. Näimme talvella kuinka sotaharjoitukset muuttuivat Valko- Venäjän kautta suunnatuksi sotilashyökkäykseksi Kiovan suuntaan, eikä vain lisäkahakoinniksi jo avoimessa 8 vuotta kestäneessä Itä- Ukrainan sodassa. Tuo Kiovaan suunnattu hyökkäyskiila tuhottiin, mutta sota- jatkuu Itä- Ukrainassa. Järkevää syytä Venäjän hyökkäykseen ei ole löytynyt.

Euroopan turvallisuustilannetta ja Ukrainan sotaa seuraava oli varmasti nyt helmikuussa yhtä hämmentynyt, kuin oli Karijoella reservin kersantti, myöhemmin Mannerheim- ritari reservin majuri, Aarne Ahola talvisodan alla vuonna 1939. Aarne Ahola talvisodan aattona kuvaili tunteitaan epämääräiseksi. Lainaus: ” Kun olin seurannut asiain kulkua suomalaisessa yhteiskunnassa ja Euroopassakin, ei tämä asia ihan täytenä yllätyksenä tullut. Mutta kuitenkin käskykortti oli sellainen yllätys, että veti hetkeksi aikaa kovin vakavaksi. ” Aarne Ahola taisteli samoilla alueilla kuin monet täältä meiltä Lempäälästä talvisotaan lähteneet ja myöskin Lempäälään evakoksi joutuneiden sukujen kotikonnuilla.

Venäjän sotaretki Ukrainaan alkoi niin nopeasti, että venäläiset sotilaat tienneet, mitä heitä Ukrainassa kohtasi. Venäjän propaganda oli kertonut erheellisesti heille menosta Ukrainaan vapausretkelle. Yhtymäkohtia nykymenosta Ukrainassa Suomen talvisotaan on paljolti nähtävissä. Suomessa ehdittiin tosin sodan alta pääosin evakuoida siviilit. Sodan jaloista pois paenneita, myös tänään kunnioituksella muistamme.

Olemme saaneet itse ymmärrystä, kuinka nopeasti sodan ja rauhan tilanteet voivat muuttua. Olemme kokeneet saman kuin ennen talvisotaa eläneet kokivat. Nyt Euroopan vapaat kansakunnat hakevat yhteistyöstä voimaa arvojensa puolustukseen.

Ymmärrämme paremmin lausahduksen Elä rauhassa, merkityksen! Monelle on tullut selväksi omien Puolustusvoimien merkitys suojaamassa yhteiskuntaamme, sen demokraattista päätöksentekoa, kansalaisyhteiskuntaa ja hyvinvointia. Poliittisten toimien ja kansalaisponnistusten lisäksi edelleenkin Puolustusvoimien merkitys ja samojen arvojen omaavien maiden yhteistyö on elintärkeää Vapautemme ja Itsenäisyytemme puolustamiseksi jatkossakin.

Upseerioppilaana vuonna 1944 Talissa kaatuneen, isäni serkun, joukkueenjohtaja Leo Kuumolan kansakoulunopettaja kirjoitti muistopuheessaan mm.

" Suokoon historian Jumala, joka kansojen kohtaloita ohjaa, ettei uhrinne ollut turha..."

Nykyään me tiedämme, että viime sotiemme uhrit ja sotaponnistelut, eivät olleet turhia. Ajatuksemme ovat Kaatuneiden muistopäivänä omissa sotaponnisteluissamme itsenäisyyden säilyttämiseksi ja nyt samaa kamppailua käyvässä Ukrainassa. Toivomme, että tulevat turvallisuusjärjestelymme ja meidän kaikkien omat ponnistelut ja myös omat Puolustusvoimat nostavat kynnystä uhmata kansaamme jatkossa.

Kaikissa tulevissa haasteissamme voimme aina uskoa Daavidin Psalmin 27 liki kaksi tuhatta vuotta vanhaa sanomaa.

 Herra on minun valoni ja apuni,

ketä minä pelkäisin?

Herra on minun elämäni turva,

ketä siis säikkyisin?

Luota Herraan!

Ole luja, pysy rohkeana.

Viettäkäämme siis tätä Kaatuneiden muistopäivää tyynin mielin, Herraan luottaen, Sankarivainajia ja Karjalaan jääneitä kiitoksella muistaen ja Itsenäisyydestämme iloiten!

Lempäälässä Kaatuneiden muistopäivänä 15.05.2022

Veikko Kuumola

Lempäälän srk.n kirkkovaltuutettu, dipl.ins.